Kjerriser og sleder

Datering: 1900-1940. Fotograf: Ukjent. Rettighetshaver/eier av original: Olaug Steinlien

 På høstmarkedet handla reindriftsamene med kystfolket, og markedet ble kalt lappemarked. Til kvenmarkedet i januar kom handelsfolk fra Tornedalen med sine handelsvarer. I årene mellom 1840-1916 gikk handelen så bra at det ble avvikla et tredje marked i mars.

Reindriftssamene solgte eller bytta fra seg kjøtt, ryper og multer. Handelsmenn fra Tornedalen solgte smør, tjære, våpen og smedvarer. Kjøpmenn fra Tromsø og Lyngen solgte forbruksvarer. Midt på 1800-tallet var Tromsø by i sterk vekst og markedet forsynte byen med viktige varer som smør og reinkjøtt.
I 1855 var samla omsetning for viktige markedsvarer: 54000 kg sei, 18000 kg mel, 36000 kg smør, 3000 kg kaffe, 2400 kg sukker, 870 kg sirup og 320 kg tobakk. Andre viktige varer var salt, tobakk, vadmel, brennevin og tran.

 During the autumn market, the Reindeer Sámi traded with the coastal people, and the market was referred to as the “Lapp marked” (Sámi market). Traders from Tornedalen brought their goods to the Kven market in January. Between 1840 and 1916, business was so good that a third market was held in March.

The Reindeer Sámi sold or traded meat, grouse and cloudberries. Traders from Tornedalen sold butter, tar, weapons and blacksmithing tools. Merchants from Tromsø and Lyngen sold consumer goods. In the mid-19th century, the City of Tromsø experienced strong growth, and the market supplied the city with essential goods like butter and reindeer meat.
In 1855, the combined sales for key market items were: 54,000 kg of saithe (a type of cod), 18,000 kg of flour, 36,000 kg of butter, 3,000 kg of coffee, 2,400 kg of sugar, 870 kg of syrup and 320 kg of tobacco. Other important goods included salt, tobacco, homespun cloth, spirits and cod liver oil.

 Čakčamárkaniin boazosápmelaččat gávppašedje riddoguovllu olbmuiguin, ja márkan gohčoduvvui «lappemarked». Kveanamárkaniidda ođđajagimánus bohte gávpeolbmát Duortnosleagis iežaset gálvvuiguin. Jagiid 1840-1916 gávppašeapmi lihkostuvai nu bures ahte njukčamánus dollui goalmmát márkan.

Boazosápmelaččat vuvde dahje lonuhedje bohccobierggu, rievssahiid ja luopmániid. Duortnus-leagi gávpeolbmát vuvde vuoja, bihka, vearjjuid ja rávdeávdnasiid. Romssa ja Ivgu gávppálaččat vuvde golahusgálvvuid. Gaskkamuttus 1800-logu lei Romssa gávpot stuorrumin ja márkanat bukte gávpogii dehálaš gálvvuid, nu go vuoja ja bohccobierggu.
1855:s lei oktiibuot gávppašeapmi dehálaš márkangálvvuide ná: 54000 kg sáidi, 18000 kg jáffut, 36000 kg vuodja, 3000 kg gáfet, 2400 kg sohkar, 870 kg sierát ja 320 kg duhpát. Eará dehálaš gálvvut ledje sálti, duhpát, gákkis/bádja, buolleviidni ja guolevuodja.

 Syksymarkkinoila porolappalaiset käythiin kauppaa rannikko-väjestön kans, ja markkinoita kuttuthiin lappimarkkinoiksi. Januaarikuun kväänimarkkinhoin tuli Tornionlaksosta kauppihaita heän tavaroitten kans. Vuosina 1840-1916 kaupankäynti sujui niin hyvin ette piethiin kolmanet markkinat marsikuussa.

Porolappalaiset myythiin tahi vaihetethiin lihhaa, riekkoja ja hillaa. Tornionlaksosta tulheet kauppihaat myythiin voita, tervaa, asheita ja sepän tavaroita. Tromssasta ja Yykeästä tulheet kauppihaat myythiin käyttötavaroita.1800-luvun puolivälissä Tromssan kaupunki oli voimakkhaassa kasvussa ja markkinat varusti kaupungin tärkeilä tavaroila niin ko voila ja poronlihala.
Vuona 1855 oli tärkeitten markkinantavaroitten kokonaisliikevaihto: 54000 kiloa seitä, 18000 kiloa jauhoa, 36000 kiloa voita, 3000 kiloa kaffia, 2400 kiloa sokkeria, 870 kiloa sirappia ja 320 kiloa tupakkaa. Muita tärkeitä tavaroita olthiin suola, tupakka, kangas, paloviina ja traani.