Skibotnmarkedet var et møtested for læstadianerne. Markedet var den eneste plassen hvor det samla seg en stor folkemengde, og Lars Levi Læstadius sendte predikantene Antin Pietin og Juho Mattias Siikavuopio hit allerede i 1848. Læstadius ble gjennom sin forkynnervirksomhet opphavsmann til en kristen vekkelsesbevegelse som berørte hele Nordkalotten. Læstadianerpredikantene snakka samme språk som folk flest; samisk og finsk. De brukte lignelser og symboler som var knytta til folks hverdag. Læstadius angrep alkoholmisbruk som var et stort sosialt problem, og det fortelles at brennevin blei tømt ut på markedsplassen. Etter hvert fikk læstadianismen fotfeste i Nord-Troms, og læstadianerstevnet blei et fast innslag på markedet. Læstadianerne holdt sine stevner i private hus helt til det første bedehuset ble bygd på 1890-tallet. 

Antin Pieti (1825–1898). Pieti og Juho Mattias Siikavuopio (1828–1881) var Læstadius sine første utsendinger til kysten av Nord-Norge. De kom til markedet i Skibotn i 1848. 

The Skibotn market was a meeting place for Laestadian Lutherans. The market was the only place where a large crowd could gather, and Lars Levi Laestadius sent preachers Antin Pieti and Juho Mattias Siikavuopio here as early as 1848. The preachers spoke the same language as the local population: Sámi and Finnish. They used parables and symbols that were connected to people’s everyday lives. Laestadius condemned alcohol abuse, which was a significant social problem, and it is said that spirits were emptied onto the market square. Over time, Laestadianism gained a foothold in North Troms, and the Laestadian religious meetings became a regular feature of the market. The Laestadians held their meetings in private homes until the first prayer house was built in the 1890s. 

Ivgobađa-márkan lei lestadiánalaččaid deaivvadanbáiki. Márkan lei áidna báiki gosa čoagganedje ollu olbmot, ja Lars Levi Læstadius sáddii sárdnealbmáid Antin Pieti (Per Anders Persson Nutti) ja Juho Mattias Siikavuopio juo 1848:s deike. Sárdneolbmát hálaiga seamma giela go eanas olbmot; sámegiela ja suomagiela. Soai geavaheigga sullasašvuođaid ja symbolaid, mat čatnasedje olbmuid árgabeaivái. Læstadius fallehii jugešvuođa mii lei stuora sosiála váttisvuohta, ja muitaluvvo ahte márkanbáikkis njorre buolleviinni šilljui. Dađistaga oaččui lestadianisma coavcci Davvi-Romssas, ja lestadiánalaččaid čoagganeapmi šattai bissovaš oassin márkanis. Lestadiánalaččat dolle čoakkalmasaid priváhta viesuin gitta dassái go vuosttaš rohkosviessu huksejuvvui 1890-logus.

Yykeänperän markkinat oli lestaatiolaisten kohtaamispaikka. Markkina oli ainua paikka johon kokkoontui suuri ihmisjoukko, ja Lars Levi Laestadius lähätti saarnamiehet Antin Pietinin ja Juho Mattias Siikavuopion tänne saarnaamhaan jo vuona 1848. Saarnamiehet puhuthiin sammaa kieltä ko suurin osa väjestä; saamea ja suomea. Het käytethiin verttauksia ja symboolia jokka liitythiin ihmisten arkheen. Laestadius hyökkäsi alkohoolin väärinkäyttöä vasthaan, joka oli suuri sosiaalinen probleemi, ja sanothaan ette paloviinaa tyyhenethiin markkinapaikala. Lestaatiolaisuus sai vähitellen jalansijjaa Pohjais-Tromssassa, ja lestaatiolaisten kokkouksista markkinoila tuli vakituinen osa markkinaa. Lestaatiolaiset piethiin heän kokkoukset privaatissa taloissa siihen asti ko ensimäinen seuratalo rakenethiin 1890-luvula.